Blääh

Pitänee taas blogata kun ei muutakaan tekemistä ole.

Arvostettu monikansallinen yrityksemme ei ole vieläkään näiden yli neljän viikon aikana onnistunut mm.

• maksamaan minulle palkkaa
• tarjoamaan sellaista työvälinettä jolla oikeasti voisi tehdä töitä
• määrittelemään mitä oikeasti haluaisi minun tekevän täällä

Onneksi ajatukseni reissun onnistumisesta ei missään vaiheessa ole liittynyt työhön. Toki olisi mukavaa että päivän ensimmäiset kahdeksan tuntia tuntuisivat mielekkäiltä ja elämisen arvoisilta, mutta kaikkea ei voi saada.

Tänään alkaa pitkä loma Jeesuksen taivaaseenastumisen ansiosta. Kiitos Jeesus! Tarkoituksena on juhlia ystäväni poismenoa (siis Pariisista) ja ehkä käydä jossain Île de Francen ulkopuolella. Normandiassa olisi ilmeisesti jotain mielenkiintoista nähtävää.

Otin maanantaina kuvan Eiffel-tornista iltavalaistuksessaan. Se oli kuin valtava epämuodostunut diskopallo. Liitän sen kuvan tähän joskus.

Vein eilen soittimeni huoltoon. Huolimatta siitä että olen suomalainen, soittimeni on ostettu New Yorkista ja että olen Pariisissa, kaikki sujui liukkaasti takuuasioineen päivineen, ja saanen korjatun laitteen takaisin hyvällä onnella jo ensi viikolla. Jee! Vaikka olenkin huomannut ajatteluni lisääntyneen musiikinkuuntelun vähennyttyä, kaipaan sitä eristyneisyyden tunnetta minkä hyvät kuulokkeet ja hyvä musiikki tuovat ollessani ihmisten ilmoilla. Huolestuttavaa sinänsä, mutta kotona TV on täyttänyt musiikin jättämän aukon. Kuuden vuoden telkkarittomuuden jälkeen ranskalaiset TV-visat ovat varsin raikasta katsottavaa.