Elossa
Aah. Huomasin juuri, että päivitetyn tiedoston kaikki solut ovat eri paikoissa kuin aikaisemmassa versiossa. Perkeleen patonkipäät, nyt joudun käymään koko koodin rivi riviltä läpi.
Turhautumiseen auttaa omiin asioihin keskittyminen.
Kun muutkin legendaariset blogihenkilöt selittävät nimensä, pitää minunkin.
Olen siis elossa. Kuten edellisessa lastussani(uoh) mainitsin, vihaan tilanteita joissa minun kuuluisi kokea jotain. Eikö pelkkä oleminen voisi riittää ? Tämän takia pakotan itseni usein tilanteisiin, joista pelkkä selviäminen riittää. Kävin muutama vuosi sitten Romaniassa junalla, ja kirjoitin silloin päiväkirjaani, että jos vain selviän elossa pois sieltä, reissu on onnistunut. Selvisin kuin selvisinkin ja lopulta Romaniasta jäi koko reissun parhaat muistot, huolimatta siitä että tavoitteena tosiaan oli vain pois pääsy.
Tavoitteena on nytkin vain selvitä elossa takaisin Suomeen. En todellakaan aio ottaa paineita kaikkien masentavien pariisikliseiden toteuttamisesta. Jos todella osaan asua ja työskennellä Pariisissa melkein kolme kuukautta, siitä on takuulla jäätävä jotain käteen.
Pariisikliseistä tulikin mieleeni, että makailin eilen nurmikossa Eiffel-tornin kupeessa nauttien ilta-auringon lämmöstä. Punaviini ja muut piknik-eväät (vai kirjoitetaanko se yhteen ? piknikeväät näyttää oudolta) tosin puuttuivat ja mulla oli kusihätä. Se siitä idyllistä.
Muuten puistossa oli varsin tunnelmallista. Kaikki vaikuttivat onnellisilta ja mieleeni tulikin kohtaus Onnesta, missä Bill kertoo psykiatrille unestaan.
Turhautumiseen auttaa omiin asioihin keskittyminen.
Kun muutkin legendaariset blogihenkilöt selittävät nimensä, pitää minunkin.
Olen siis elossa. Kuten edellisessa lastussani(uoh) mainitsin, vihaan tilanteita joissa minun kuuluisi kokea jotain. Eikö pelkkä oleminen voisi riittää ? Tämän takia pakotan itseni usein tilanteisiin, joista pelkkä selviäminen riittää. Kävin muutama vuosi sitten Romaniassa junalla, ja kirjoitin silloin päiväkirjaani, että jos vain selviän elossa pois sieltä, reissu on onnistunut. Selvisin kuin selvisinkin ja lopulta Romaniasta jäi koko reissun parhaat muistot, huolimatta siitä että tavoitteena tosiaan oli vain pois pääsy.
Tavoitteena on nytkin vain selvitä elossa takaisin Suomeen. En todellakaan aio ottaa paineita kaikkien masentavien pariisikliseiden toteuttamisesta. Jos todella osaan asua ja työskennellä Pariisissa melkein kolme kuukautta, siitä on takuulla jäätävä jotain käteen.
Pariisikliseistä tulikin mieleeni, että makailin eilen nurmikossa Eiffel-tornin kupeessa nauttien ilta-auringon lämmöstä. Punaviini ja muut piknik-eväät (vai kirjoitetaanko se yhteen ? piknikeväät näyttää oudolta) tosin puuttuivat ja mulla oli kusihätä. Se siitä idyllistä.
Muuten puistossa oli varsin tunnelmallista. Kaikki vaikuttivat onnellisilta ja mieleeni tulikin kohtaus Onnesta, missä Bill kertoo psykiatrille unestaan.
4 Comments:
Mitenkäs, sujuuko se ranskan kieli teikäläiseltä jos kerta siellä saakka olet töissä? Eihän ne kuulemma osaa mitään muutakaan ja kirkuvat päin näköä jos yrittää englannix solkata?
Noh, kyllä se ranska jotenki sujuu, vaikkei mitenkään sujuvasti. Työkaverit on varsin ymmärtäväisiä sen suhteen ja puhuu mulle hitaammin ku muille. Sitäpaitsi nää tietskahommat on aika itsenäisiä, joten ei tässä paljon tarvi puhella.
Sitäpaitsi toi käsitys on ranskiksista on aika väärä. On totta, et ei ne hirveesti puhu kieliä, mut kyllä ne yrittää. Usein jos on esim. kaupassa ongelmia, ni ne kyl yrittää auttaa englannikski, vaikka kuinka haluisin selvitä alkukielellä. Välillä se on jopa vähän nöyryyttävää, ku ei onnistu selittämään asiaansa, ja sit ne joutuu alentumaan englannin puhumiseen...
no niin, vaikka blogineitsyys onkin jo mennyt, niin silti tällaisille julkisille paikoille kirjoittaminen tuntuu siltä kuin kävelisi alasti kadulla. meinasin lähettää sulle meiliä, mutta sitten tajusin, että se tekisi musta tylsän ihmisen. kuinka nörtti voi olla, jos ei uskalla edes kommentoida blogia. mutta joo, tässä ollaan, vaikka jo nimen keksiminen nostatti hien pintaan. tajusin, että tästä ei ihan etunimellä selvitä, vaan kirjoittajan nokkeluus mitataan tässä heti alkuunsa. onneksi älysin matkia itse bloginpitäjää, hahaaa!
okei, nyt lopetan tän jauhamisen. mukavaa, että olet elossa ja kaikki on hyvin. pariisi kuulostaa aika mukavalta paikalta. itse kuuntelen amelien soundtrackia ja yritän päästä fiilikseen, toimii yhden oluen kanssa kohtalaisesti. jos haluat suomalaista vappuseuraa (vain suomalainen ymmärtää), sen marun pitäisi olla pariisissa, soita vaan rohkeasti, se on keuruulta. olen varmasti ylittänyt kommentoinnin kohtuullisen rajan, joten lopetan tähän enkä edes yritä keksiä nasevaa lopetusta ranskaksi.
Kyllä piknik-eväät on hyvä valinta. Vierasperäisten sanojen kanssa väliviiva. Tosin, jos sana yleistyy ja sointuu suomalaisiin sanoihin, niin viiva saattaa kadota. Miten ois dildokurssi vai dildo-kurssi?
Lähetä kommentti
<< Takaisin